Työsopimus nitoo yhteen työarjen sovitut asiat

28.08.2020

Uudelle työpolulle astuminen on innostava hetki, johon sisältyy nippu monia uusia ja odottamattomiakin asioita. Uuden työarjen alkuun liittyy myös työsopimus, jossa sovitut asiat esimerkiksi työsuhteen kestosta, palkkauksesta ja muista asioista täsmennetään mustaa valkoisella.

Kokosimme listan usein kysytyistä sopimusteknisiä asioista, jotka sinun on hyvä muistaa uutta työsuhdetta solmiessasi ja sopimusta allekirjoittaessasi. Haastattelimme listaa varten Henkilöstöpalveluyritysten liiton asiantuntija Mari Kulmakorpea.

 

Vuoropuhelu ja perehtyminen ennen allekirjoittamista

Ennen kynän sauhuamista työsopimus on syytä lukea huolella ja kaikessa rauhassa. Mari kannustaa työntekijää ja työnantajaa vuoropuheluun ennen sopimuksen solmimista, sen aikana ja sen jälkeen. Jos jokin työsopimuksen kohta askarruttaa, aina kannattaa kysyä.

”Työsopimusta solmiessa on tärkeää ymmärtää, mihin sitoutuu. Kun työsopimuksen sisältö keskustellaan kattavasti yhdessä läpi, vältytään mahdollisilta myöhemmiltä epäselvyyksiltä. Lisäksi kaikki osapuolet ovat tietoisia siitä, mitä työsuhteesta on sovittu”, Mari täsmentää.

Tarkista työsopimuksen TES-poikkeavuudet

Työsopimuksessa sovellettava työehtosopimus eli TES voi vaikuttaa moniin työsuhteen ehtoihin kuuluviin asioihin kuten esimerkiksi työaikamääräyksiin, koeajan kestoon sekä lomarahan määrään. Työehtosopimukset löytyvät usein kätevästi yhdellä nettihaulla, hakemalla työehtosopimuksen nimeä. Kaikki työehtosopimukset löytyvät finlex.fi-palvelusta.

Muista, että työehtosopimukset mahdollistavat usein paikallisen sopimisen, jolloin tietyt sopimusehdot voivat poiketa TES-määräyksistä. Nykäise asian selvittämiseksi työnantajaasi hihasta, sillä hän osaa avata mahdolliset poikkeavuudet sinulle.

 

Koeajan pituus

Koeaika tulee määritellä sopimuksessa erikseen, ja se saa olla enimmäispituudeltaan kuusi kuukautta. Huomioi myös sopimuksessa sovellettavan työehtosopimuksen määräykset koeajan enimmäispituudesta.

 

Vuosiloma

Jotta lomamatkojen suunnittelu voi alkaa, kannattaa vuosilomapäivien kertymän hahmottamiseksi napata kalenteri esille. Vuosilomapäivien kertymä lasketaan lomanmääräytymisvuodelta, jonka ajankohta kalenterissa on 1.4.–31.3. Jos työsuhteesi on kestänyt 31.3. alle vuoden, on sinulla oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos työsuhde on 31.3. mennessä jatkunut keskeytymättä vuoden, on työntekijällä oikeus saada lomaa kaksi ja puoli päivää jokaiselta täydeltä lomamääräytymiskuukaudelta.

Työntekijälle ei kerry vuosilomaa osa-aikatyössä, jos työtä on joko alle 14 päivää tai alle 35 tuntia kalenterikuukaudessa. Tässä tapauksessa työntekijällä on kuitenkin oikeus vapaaseen ja siitä maksettavaan lomakorvaukseen.

Työnantaja päättää vuosiloman ajankohdasta kuultuaan työntekijän mielipiteen sen ajankohdasta. Muista, että vuosiloma tai siitä maksettava korvaus kuuluu myös määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleville.

 

Lomapalkka ja lomaraha

Vuosilomaan liittyy paljon termejä, jotka menevät helposti sekaisin. Vuosilomapalkka tarkoittaa vuosiloman ajalta maksettava palkkaa, joka on maksettava ennen loman alkua, jollei kyse ole enintään 6 päivän lomajaksosta. Työehtosopimuksessa on myös voitu sopia maksuajankohdasta toisin.

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus. Lomakorvaus maksetaan ajalta, jolta työntekijä ei siihen mennessä ole vielä saanut kertyneistä vuosilomapäivistä lomaa, lomapalkkaa tai lomakorvausta.

Lomaraha / lomaltapaluuraha tarkoittaa työehtosopimuksissa erikseen sovittuja lisäetuja työntekijöille. Työehtosopimus määrittelee sen, kumpaa termiä käytetään. Lomarahan / lomaltapaluurahan suuruus on useimmiten 50 % lomapalkasta.

 

HPL:n toiminta- ja vastuullisuusperiaatteet ohjaavat jäsenyritysten toimintaa – myös työsopimusasioissa

Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL on henkilöstöä vuokraavien sekä muita henkilöstöpalveluita tarjoavien yritysten työnantaja- ja toimialaliitto, ja siihen kuuluu noin 330 jäsenyritystä. Lisäksi HPL on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto. Liitto hoitaa henkilöstöpalvelualan yritysten edunvalvontaa työnantaja- ja elinkeinopoliittisissa asioissa sekä tarjoaa jäsenyrityksilleen neuvontaa ja koulutusta.

RTK-Henkilöstöpalvelu on HPL:n jäsenyritys, ja sitoutunut toiminnassaan noudattamaan liiton toiminta- ja vastuullisuusperiaatteita. Periaatteet ohjaavat koko alaa toimimaan luottamuksellisena ja reiluna työnantajana sekä rehellisen työn edistäjänä – nämä arvot huomioidaan myös henkilöstöpalveluyritysten työsopimuksissa.