Arki ei ole suoritus – hyvinvointi arjen sisäisenä kompassina
08.10.2020
Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levannon mukaan hyvinvoiva arki pitää sisällään muun muassa työstä palautumista ja irrottautumista sekä arjen tasapainottamista. Hän suosittelee arjesta palautumista riittävän pieninä palasina, katseet kohdistettuina muun muassa työn ja vapaa-ajan intensiteettiin.
”Se, että henkilö esimerkiksi suorittaa täysillä monta kuukautta ja pitää sen jälkeen viikon loman, ei ole pidemmän päälle kestävä ratkaisu. Intensiteetin aaltoilu työssä ja vapaa-ajalla antaa mahdollisuuden palautumiseen”, Simo kertoo.
Työstä irrottautuminen sisältää rajanvetoja
Työstä palautumisen keinoista Simo nostaa tärkeimmäksi työstä irrottautumisen ja selkeät rajanvedot työn ja vapaa-ajan välillä. Arki ei ole suoritus, vaan tyhjäkäynti on sallittua ja hyödyllistäkin. Vapaa-aika kannattaa rikastaa asioilla, jotka toimivat vastapainona esimerkiksi hektisyydelle ja joilla saa ajatukset täysin muualle työstä.
”Työpäivän päätteeksi kesken jääneen asian voi jättää työpaikalle esimerkiksi kirjoittamalla asian ylös sellaisella ajatuksella, että siihen palaa seuraavan työpäivän koittaessa. Etätyössä taas rajanvetona toimii se, että työpäivä selkeästi alkaa ja loppuu”, Simo toteaa.
Etätyöpäivän lomassa korostuu rytmityksen tärkeys
”Etätyöskentelypäivät venyvät tutkimusten mukaan helposti pitkiksi ja työn tauottaminen unohtuu. Etätyössä usein yritetään vielä kovemmin, työn imaistessa mukaansa. Vaikka työ on mielekästä ja sillä olisi kiire, niin silti tekemistä tulee rytmittää”, Simo sanoittaa etätyöskentelyn piirteitä.
Etätyöpäivän rytmitykseen ei ole olemassa selkeää kaavaa, mutta Simon mielestä kerran tunnissa on hyvä pysähtyä pudistelemaan itseään henkisesti sekä fyysisesti pois työkuvioista. Rytmitykseen liittyvät myös etätyöskentelyn siivittämät etäpalaverit, jotka saattavat täydentää kalenteria tiiviiseen tahtiin.
”Etäpalavereihin on todella helppoa liittää osallistujia sieltä ja täältä. On hyvä arvioida, mitä palaveri oikeasti pitää sisällään ja mitä osallistumiseltani toivotaan. Voiko esimerkiksi kokoaikaisen osallistumisen sijaan jättää ajatuksiaan osallistujien tietoon etukäteen aiheesta, vai onko läsnäolo keskustelun ja aiheen kannalta välttämätöntä”, hän kertoo.
Aikaa ei voi hallita, mutta omaa ajankäyttöään voi
Kalenterin täyttyessä Simo muistuttaa, että aikaa ei voi hallita, mutta omaa ajankäyttöään voi. Esimerkiksi työpäivän aikana kertyvälle ”silpulle” kannattaa varata kalenterista oma hetki.
”On virhe suunnitella työpäivää niin, ettei siihen kertyisi silppua. Olennaista on hyväksyä se, että esimerkiksi puolet työpäivästä menee keskittymistä vaativiin, hieman mielekkäämpiin asioihin ja toinen puoli pitää sisällään asiat, jotka täytyy hoitaa”, hän kertoo.
Tarkoin suunnitellun aikataulun keskellä on kuitenkin tärkeää sisäistää ja hyväksyä, että juuri sellaisenaan se ei hyvin todennäköisesti toteudu. Vaikka kalenteriin joutuu tekemään äkkinäisiä muutoksia, säilyy tilanteessa hallinnan tunne ja paletti on helpommin muokattavissa. Työpöydän tulviessa liikaa tekemättömiä asioita, Simo kehottaa pohtimaan, mitkä niistä jätetään tietoisesti tekemättä.
”Tietoisesti tekemättä jättämistä on helpompi käsitellä verrattuna ikävään tunteeseen siitä, että jotain ehkä jäi tekemättä. Tietoiset valinnat ovat usein parempia kuin se, että asioiden annetaan vain tapahtua.”
Työelämän hetket pitävät ajoittain sisällään hektisyyttä ja kiirettä, joten Simon mukaan kiireen tunnetta on hyvä oppia myös sietämään. Esimerkiksi muistilistat helpottavat asioiden jäsentämistä.
”Kiirettä ruokkii helposti se, jos yrittää olla jatkuvasti tilanteen tasalla tai vähän edellä. Kaikkeen ei tarvitse olla valmis ja varautunut, mutta tilanteen kohdatessa täytyy pystyä reagoimaan”, hän tiivistää.
Työyhteisön yhteisellä päätöksellä voidaan hyvin
Hyvinvoinnin ylläpito työpaikalla on koko työyhteisön yhteinen päätös, ja yhteisillä käytännöillä hyvinvoinnin näkökulma alkaa toimia arjen sisäisenä kompassina.
”Jos huomaat, että työkaverilla on ollut jo valmiiksi tiivis päivä täynnä palavereita, huomioi hänet ja jätä seuraavaan hetkeen hengähdystauko”, Simo muistuttaa.
”Esimiehen esimerkki on ratkaiseva, sillä hyvä esimerkki on tarkkoja ohjeita parempi. Esimerkiksi jos työpaikalla ei odoteta hoidettavan töitä ilta-aikaan, mutta esimieheltä tulee illalla kasa sähköposteja, antaa tilanne ristiriitaisen viestin”, Simo jatkaa korostaen esimiestyön vaikutusta osana työntekijän hyvinvointia.
”Jos työn rytmittäminen tuntuu haastavalta, kasaa työpaikalta porukka ja pitäkää tauoista huoli yhdessä. Työpaikan kulttuurin muuttaminen tai uudistaminen saattaa olla haastavaa, mutta pienin teoin on mahdollista lähteä liikkeelle.”
Simo Levanto työskentelee asiantuntijapsykologina Ilmarisessa.
Ilmarinen huolehtii yli miljoonan suomalaisen eläketurvasta. Ilmarinen rakentaa parempaa työelämää, edistää työkykyä ja auttaa näin asiakkaitaan menestymään. Tutustu Ilmariseen: http://www.ilmarinen.fi.
